Moni meistä ajattelee uupumuksen näkyvän vasta silloin, kun ei enää jaksa nousta sängystä tai työpäivä tuntuu lähes täysin mahdottomalta. Todellisuudessa uupumus kehittyy hitaasti ja huomaamatta. Pitkittynyt stressi, jatkuva kiire ja palautumisen vaje voivat kuluttaa voimavaroja kuukausien tai jopa vuosien ajan ennen kuin keho ja mieli alkavat lähettää hälytysmerkkejä.
Uupumuksen merkkejä ja oireita ei kannata vähätellä. Mitä aikaisemmin ne tunnistaa, sitä helpompi vallitsevaan tilanteeseen on puuttua.
Mitä uupumus tarkoittaa?
Uupumus on häiriötila, jossa fyysiset, henkiset ja emotionaaliset voimavarat ovat kuluneet pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena. Usein puhutaan työuupumuksesta, mutta ajattelen, että meidän on muistettava myös se, että uupumus voi liittyä myös elämäntilanteeseen, ihmissuhteisiin, opiskeluun tai jatkuvaan stressiin arjessa.
Uupumisen oireet ovat aluksi ohimeneviä, ja se saa toivomaan, että kyse olisi normaalista väsymyksestä, joka korjaantuu levolla. Ihminen alkaa sinnitellä: ”Kahden kuukauden päästä alkaa loma…”. Nykyhetki saattaa jäädä elämättä.
Uupumusasteinen väsymys voi olla kokonaisvaltaista henkistä väsymystä, joka ei väisty nukkumalla. Normaali palautuminen on heikentynyt tai hidastunut. Erilaisten tehtävien suorittaminen voi tuntua ponnistelulta. Ajatuksiin voi hiipiä yhä useammin ajatus: ”Olen kaiken aikaa todella väsynyt.” Ajatukset katkeilevat ja harhailevat, tilannetta voi kuvata käsite ”aivosumu”. Keskittyminen voi huonontua, vaikka muut eivät sitä välttämättä huomaisikaan.
Uupumus ei siis synny yhdessä yössä. Se rakentuu vähitellen, kun oman näköiselle ja oloiselle palautumiselle ei jää riittävästi aikaa.
Yleisimpiä uupumuksen oireita ovat muun muassa
-Jatkuva väsymys:
Yksi yleisimmistä oireista on syvä ja jatkuva väsymys, joka ei väisty levolla. Aamulla olo voi tuntua yhtä väsyneeltä kuin illalla.
Uupuneena voi tuntua siltä kuin olisi esimerkiksi:
*jatkuva energiattomuus
*tunne ja kokemus siitä, ettei jaksa mitään ylimääräistä
*tarve levätä jatkuvasti
*vaikeus palautua vapaapäivinä tai lomalla
-Keskittymisvaikeudet:
Uupunut mieli kuormittuu helpommin. Keskittyminen voi herpaantua pienistäkin asioista.
Keskittymiskyvyn heikentyminen aiheuttaa sen, että uupunut selostaa asioitaan vuolaasti mutta ei kykene tiivistämään sanottavaansa oleelliseen. Ajatukset voivat jäädä pyörimään kehää.
-Ärtyneisyys ja tunteiden herkistyminen:
On täysin inhimillistä, että kun voimavarat vähenevät, niin myös tunteiden säätely vaikeutuu. Pienet – lähes mitättömät vastoinkäymiset voivat tuntua ylivoimaisilta. Uupumus voi näkyä esimerkiksi ärtyneisyytenä, lyhyenä pinnana, itkuherkkyytenä ja erakoitumisena.
-Univaikeudet:
Normaalisti jo yhden yön kunnollinen, voimia palauttava uni virkistää riittävästi. Selvä varoitusmerkki siitä, että ihminen on uupumassa, on se, jos ihminen pystyy nukkumaan vain pari tuntia yössä. Unettomuus myös pahentaa uupumuksen oireita.
Vaikka olo olisi jatkuvasti väsynyt ja ”painava”, uni ei välttämättä silti tule helposti. Stressaantuneena keho voi jäädä ylivirittyneeseen tilaan. Viimeinkin kun uni tulee niin yö voi olla yhtä heräilyä, uni levotonta – aamulla on tunne, ettei uni virkistä lainkaan.
-Keholliset oireet:
Uupumus ei näy vain mielessä, vaan myös kehossa. Kun ihminen voi huonosti, se on aina psykofyysistä. Mahdollisia fyysisiä oireita ovat esimerkiksi: päänsärky, vatsavaivat, lihasjännitykset.
-Luovuuden ja merkityksellisyyden katoaminen:
Asiat, jotka ennen tuntuivat tärkeiltä ja merkityksellisiltä, eivät enää tunnu kiinnostavilta. Yksi vaikeimmin tunnistettavista uupumuksen oireista on luovuuden katoaminen. Leikkimielisyyden puuttuminen johtaa siihen, että sisäinen valo ja palo himmenevät ja alkavat lopulta sammua.
Moni kuvailee kokemusta niin, että ”mikään ei oikein tunnu miltään”.
Milloin uupumukseen kannattaa hakea apua?
Jos uupumuksen oireet jatkuvat pitkään tai alkavat vaikuttaa arkeen, ihmissuhteisiin, tai työkykyyn tilanteeseen kannattaa hakea tukea.
Pohdin asiakkaitteni kanssa usein sitä, kuinka itsetuntemus auttaa tunnistamaan omat rajat, tarpeet ja kuormituksen merkit ennen kuin uupumus ehtii syventyä. Kun oppii kuuntelemaan omaa jaksamistaan ja ymmärtämään, mikä kuluttaa tai palauttaa energiaa, on helpompi tehdä hyvinvointia tukevia valintoja arjessa. Usein uupumuksesta toipuminen alkaa juuri siitä, että pysähtyy aidosti itsensä äärelle ja rakentaa arkea omia voimavaroja paremmin tukevaksi – huomioiden merkityksellisyyden merkityksen.
Vastavuoroisen paussin® lyhytterapiakohtaamisissa pysähdymme yhdessä tutkimaan kuormitusta, tunteita ja omia selviytymiskeinoja lempeästi ja ilman suorituspaineita. Ja mikäli tunnistan, ettei Vastavuoroinen paussi® ole ajankohtaisesti riittävä, niin ohjaan Sinut tarvittaessa terveydenhuollon palvelujen piiriin.
Lempeällä ajatuksella,
-päivi
– Lempeää kurittomuutta ja aitoja kohtaamisia – jotta tuntisit itsesi ajantasaisemmin.
Vastavuoroinen paussi® ja työnohjaus (Story)
Huokaisu • Ihmettely • Huojennus –
Kirjoja, joiden kanssa olen aiheesta keskustellut (merkkaillut ja alleviivaillut):
Uupumuksesta takaisin elämään. Juhani Mattila: 2021.
-Uuvuksissa. Liisa Uusitalo-Arola. 2019
-Työuupumuksen itsehoito. Heli Nurmi. 2020.
-Voimat takaisin. Tietoa ja dialogia työuupumuksesta. Sanna Aulankoski ja Maaret Lundahl. 2018
