Milloin Sinä olet viimeksi asettunut tietoisesti pohtimaan ja tutkimaan omaa työtäsi sekä jäsentämään työstä syntyneitä kokemuksia, ajatuksia ja tunteita? Työnohjaus on ammatillista toimintaa, joka mahdollistaa kaiken edellä mainitun — sekä vielä paljon enemmän!
Työnohjaus on aina monitasoinen tapahtuma, joka perustuu vahvaan vuorovaikutukseen ja jossa on mahdollisuus oivaltaa uusia näkökulmia, oppia sekä kehittää ja kehittyä. Se on yhteistoimintaa, joka perustuu laadittuun sopimukseen ja ehdottomaan luottamukseen sekä tähtää yhteisiin päämääriin ja ohjattavan toimijuuden vahvistamiseen. Työnohjausta voidaan toteuttaa joko yksilötyönohjauksena, työyhteisön työnohjauksena, parityönohjauksena, ryhmätyönohjauksena sekä esimiestyönohjauksena. Työnohjaus on prosessi, joka mahdollistaa pysähtymisen ja voimavarojen vahvistamisen — kuten eräs työnohjattavani totesi: ”Ihan kuin kävisin työarjen keskellä keitaalla!”
Tutkimukset ovat osoittaneet, että työnohjaus parantaa työn laatua ja se lisää ohjattavien työhyvinvointia. Työnohjaus voi myös lisätä myönteisiä minäkuvan muutoksia, työhön sitoutumista sekä työn kokemista uudessa, myönteisemmässä valossa. Tiesitkö muuten, että myönteiset tunteet niin sanotusti laajentavat ajattelun ja toiminnan mahdollisuuksia sekä niiden havaittu voimistavan palautumiskykyä sekä haasteissa selviytymistä?
Työhyvinvointi ilmenee organisaatiossa usein voimavarana ja työntekijöissä työnilona ja motivaationa. On aivan ilmeistä, että hyvinvoivat työntekijät tekevät tuloksellista työtä. Hyvä työilmapiiri puolestaan auttaa muun muassa osaavien työntekijöiden houkuttelemisessa organisaatioon sekä työntekijöiden pysymisessä työpaikassaan. Se mitä työnantajat sijoittavat työnohjaukseen ajallisena sekä taloudellisina kustannuserinä voi parhaimmillaan maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti, sillä onhan yhden sairauslomapäivän kustannukset työnantajalle lähtökohtaisesti aina merkittävät.
Tiedän olevani työnohjaajana vahvaan dialogiseen vuorovaikutukseen tähtäävä, voimavara- ja ratkaisukeskeisyyteen orientoitunut sekä kohtaamiseen vahvasti panostava. Työnohjauksissani on voimavara- ja ratkaisukeskeisyyden lisäksi mukana psykofyysisen ja positiivisen psykologian näkökulmat — uskon vahvasti ihmisen kokonaisvaltaisuuteen ja ihmisen omaan viisauteen sekä siihen, että se vahvistuu mihin kiinnitämme huomiomme. Työnohjauksissani kaikenlaiset ajatukset ja tunteet ovat sallittuja — etsimme ja vahvistamme yhdessä Sinun ja Teidän hyvää työelämää.
Otathan yhteyttä, kun uteliaisuutesi työnohjausta kohtaan heräsi!
Lempeällä ajatuksella,
-päivi
045 256 7124
Tekstiä kirjoittaessani luin mm. seuraavia teoksia:
Alhanen K., Kansanaho A., Ahtiainen O-P, Kangas M., Soini T., Soininen J. (2016). Työnohjauksen käsikirja. Aretai.
Keinänen M. & Martin M. (2019). Mieli meissä. Kirjapaja.
Kallasvuo A., Koski A., Kyrönseppä U. ja Kärkkäinen M-L. (toim.) (2019). Työyhteisön työnohjaus. Unifrafia.
Punkanen T. (2010). Työnohjaus muutoksen moottorina. Tammi.
Ruutu S. & Salmimies R. (2015). Työnohaajan opas. Talentum pro.
Vanne, T. Ratkaisukeskeinen ryhmätyönohjaus esimiesten ja asiantuntijoiden kokemuksellisen oppimisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen menetelmänä. (2021). Tampereen yliopisto
